Aitoudessa on kyse siitä, että ei teeskennellä. Ollaan sellaisia, millaiseksi Jumala on meidät luonut. Ei esitetä kulisseja. Ollaan avoimia ja rohkeita. Uskalletaan näyttää tunteita ja kertoa myös vaikeista asioista. Aitous on taitoa kohdata toinen ihminen kasvoista kasvoihin, ihmisenä olemista ihmiselle. Aitous on uskallusta osoittaa välittämistä. Se on kiitoksen antamista ja rohkaisemista – toisen ihmisen huomioimista.

Aitous on rehellisyyttä, mutta se voi olla vaikeaa, jos miettii paljon sitä, mitä muut ajattele- vat itsestä ja esimerkiksi omasta perheestä. Avoimuus vaatii rohkeutta senkin vuoksi, että se asettaa ihmisen alttiiksi haavoittumiselle.

Jeesus oli aitouden mestari. Hän näytti tunteita – nuhteli, kun oli aihetta, joskus jopa kovin sanoin. Häntä myös liikutti ihmisten hätä ja kärsimys niin paljon, että hän toisinaan itki. Itku on hyvin normaali ja luonnollinen mekanismi, jonka Jumala on rakentanut viisaudessaan ihmiseen. Aitous haastaa meitä kasvamaan ihmisinä. Näkisin, että me todella tarvitsemme sellaista kasvua. Kyse on paljolti siitä, uskallammeko avautua kuorestamme ja ottaa askeleita aitoutta kohti.

Teksti: Heidi Sandholm